Orissaaresta lyhyesti

Kartta maasin ympäristöstä

Orissaaren tärkeimpiä turistikohteita ovat Maasin ritarilinnoituksen rauniot vallihautoineen, Illiku-luoto, Rannakylän satama, Pullin rantajyrkänne ja Rannakylän kartanon 1800-luvulla rakennettu hanhinavetta, jonka arkkitehtuuri on melko omaperäinen.

Veneilijöitä kiinnostaa varmasti Orissaaren satama joka sijaitsee Illikun-luodolla, vain 700 m etäisyydellä Orissaaren keskustasta. Alue tarjoaa otolliset olosuhteet purjehtimiseen.

Illiku-luoto on myös osa kansainvälistä lintusuojelualuetta, missä lintuharrastajille löytyy paljon mielenkiintoista katsottavaa.

Ehdotus matkailusuunnitelmaksi

Aluksi kannattaisi tutustua lähiympäristöön - mökistä n. 400 m meren suuntaan löytyy Maasin ritarilinnoituksen rauniot. Vuoden 2001 lopusta alkaen linnoitusta on entisöity Orissaaren kunnan toimesta. Entisöinnin yhteydessä on kaivettu esiin hyvin säilynyt pohjakerros ja portti. Osittain ovat säilyneet myös linnoituksen toinen ja kolmas kerros, josta avautuu hyvät näkymät maalle ja merelle. Linnoitukseen tutustuminen on täysin ilmaista.

Maasin linnoitukseen tutustumisen jälkeen kannattaa, mikäli mahdollista, järjestää pieni kiertoajelu, ensiksi saaren länsisiin osiin.

Panga jyrkänne (Mustjala jyrkänne) sijaitsee Saarenmaan pohjoisrannikon länsipuolella, lähellä Panga kylää. Kulkien Leisin kautta pitkin pohjoisrannikkoa, matkaa kohteeseen kertyy mökistä noin 50 km. Rannikkojyrkänteeltä avautuu vaikuttavan kaunis näkymä ympäröivälle merelle. Panga jyrkänne on korkein Saarenmaan ja Muhu-saaren jyrkänteistä, pudotuksen ollessa enimmillään 21,3 m. Jyrkännettä jatkuu noin 2,5 km, ja se sijaitsee Panga niemimaan pohjois-, luoteis- ja länsikyljellä. Korkein piste on niemen luoteispäädystä hieman etelään. Muualla jyrkänne jakautuu kahteen osaan, joista toinen suuntautuu 13 metrin korkeudesta hieman sisämaan suuntaan.

Kun ollaan jo tultu tänne asti, ja löytyy mielenkiintoa liikkua vielä lännemmäksi, niin kannattaa vierailla Odalätsi-lähteillä. Panga jyrkänteeltä sinne on matkaa noin 25 km. Tässä vaiheessa saatta pieni näläntunne jo yllättää. Mikäli näin on, suosittelemme tutustumista lähelläolevaan kalankasvatukseen, jossa jokainen voi halutessaan kokeilla kalastustaitojaan.

Paluumatkalla kannattaa ehdottomasti tutustua erääseen Saarenmaan tunnetuimmista maanmerkeistä - Anglan tuulimyllyihin. Täällä on Saarenmaan ainoa alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt tuulimyllymäki, jonne aikoinaan rakennettiin koko kylän myllyt. Vuonna 1925, jolloin Anglassa oli 13 maatilaa, kukkulalla seisoi jopa yhdeksän myllyä. 1900-luvun alussa rakennettuja myllyjä on säilynyt viisi, mutta nekin antavat mahtavan vaikutelman. Myllyistä neljä on Saarenmaan pukkimyllyjä; niiden keskellä seisoo hieman korkeampi, vuonna 1927 pystytetty "hollantilainen". Se ei tosin ole rakennetu kivestä kuten hollantilaiset tyylimyllyt yleensä, vaan on kahdeksankulmainen puinen rakennus.

Anglan tuulimyllyt löytyvät Upa-Leisi -maantien 32. km kohdalla, 56 km Leisistä sisämaahan päin. Matkaa mökille on täältä 30 km.

Kivenheiton päässä tuulimyllyistä (noin 3 km Koiklan suuntaan) on omaperäinen Karjan kirkko, 1300-luvulta peräisin oleva, Saarenmaan pienin keskiaikainen kirkko. Kirkon sisällä ovat osittain säilyneet seinämaalaukset, ja maagiset kattopiirrokset. Saarnatuoli on säilynyt 1600-luvulta, neogoottinen alttari on rakennettu 1800-luvulla. Kirkossakäynnin jälkeen onkin jo aika suuntautua takaisin mökille.

Toisella puolella Väike-Väin -salmea Muhu-saarella, mökin "naapurissa" on Koguvan kylä ja Muhun museo. Merta pitkin matkaa olisi vain 4 km, tietä pitkin ajellen matkaa kertyy noin 19 km. Ensin on ylitettävä Väike-Väina -pato, jonka jälkeen on käännyttävä vasemmalle Kuivastu - Kuressaare maantien 15. km kohdalla. Koguva on Viron parhaiten säilynyt kyläkokonaisuus. Kaikki rakennukset täällä ovat suojeltuja. Rakennukset ovat pääasiassa peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Vanhimmat 1700-luvun talot sijaitsevat kylän keskellä. Kylässä olevat kiviaidat on rakennettu yli 200 vuotta sitten. Kylämuseon keskipiste on Tooma-tila - kirjailija Juhan Smuulin kotitalo.

Muhun saarella ollessa ehdotamme viarailua kauniissa Muhun Katariina-kirkossa. Paluumatkalla kannattaa poiketa myös Laasu-strutsitilalla, joka sijaitsee Nautse-kylässä. Täällä jokaisella on mahdollisus tutustua strutsikasvatuksen saloihin, ja ottaa selvää, kuinka monta ihmistä tulee kylläiseksi yhdestä strutsimunasta.

Seuraavaksi voisi suuntautua kohti Saarenmaan itäisintä pistettä, Kybassaaren niemimaalle. Mökistä tänne on matkaa 20 km, tai Väike-Väina -padosta 15  Kybassaaren alkuperäinen leveälehtinen metsikkö on ainoa laatuaan koko Saarenmaalla. Alueella on myös katajikkoja ja rantaniittyjä, jotka tarjoavat hyviä mahdollisuuksia eväsretkeilyyn ja uimiseen.

Pöiden Maarjan kirkko sijaitsee mökistä 10 etäisyydellä. Massiivinen kirkkorakennus näkyy jo kaukaa keskellä ympäröivää tasaista maastoa, ja näyttää enemmänkin linnoitukselta. Pöiden kirkon historia onkin läheisesti sidoksissa Saarenmaan keskiaikaiseen linnoittamiseen. Saaren itäosa kuului Liivinmaan ritarikunnalle, joka perusti 1200-luvun jälkipuoliskolla linnoituksen Pöideen. Aikaisempina vuosina on ollut mahdollista päästä kipeämään myös kirkontorniin, josta avautuu hieno näkymä ympäristöön.

Pöiden kirkon lähistöllä sijaitsee Kahutsin maalinnoitus. Vanhimmat muinaislöydöt linnoituksesta ovat peräisin kivikaudelta - yli 4000 vuoden takaa. 1100-luvulla perustetun linnoituksen muureista ja rakenteista ei valitettavasti ole säilynyt juuri mitään. Linnoituksen korkeat maavallit luovat silti vielä tänäkin päivänä hyvän kuvan linnoituksen menneestä mahdista. Pihan pinta-ala on noin 4500 m², joka on huomattavasti enemmän kuin Muhun, Valjalan tai Kaarman linnoitusten piha-alueiden koko.

Edellämainitut kohteet ovat vain pienen-pieni osa Saarenmaasta, ja löytyy paljon muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä, jotka tarjoavat löytämisen iloa kaikille. Usein ei tarvitse edes ajella kovin kauas - Saarenmaan henkeä voi kokea vaikka kävelyllä Maasilinnan läheisissä kylissä, joissa on kauniit talot ja pihat, sekä vanhoin kiviaidoin reunustetut tiet.

Copyright 2006-2015 Skonto OÜ